sataa ja istun taivasalla
tunnen pisarat kasvoillani
mutta en kyyneleitä
kuulen sateen rapinan päässäni
mutta en kuule ajatuksiani
tiedän vain mitä ajattelen
ja mikä saa minut istumaan sateessa
sinä rakkaani, sinä
keskiviikko, 3. syyskuu 2008
sataa ja istun taivasalla
tunnen pisarat kasvoillani
mutta en kyyneleitä
kuulen sateen rapinan päässäni
mutta en kuule ajatuksiani
tiedän vain mitä ajattelen
ja mikä saa minut istumaan sateessa
sinä rakkaani, sinä
tiistai, 2. syyskuu 2008
olit samalla joella kanssani
vain leveä vuolasvirta välissämme
kuulin huutosi,tiesin tuskasi
olit kuin minä,väsynnyt ja rikki
toisiamme kannustaen koitimme jaksaa
minä hyppäsin rakkaudenlautalle
ja näin kuinka sinä jäit epäröimään
en kääntännyt selkääni sinulle
vaan koitin kannustaa sinua huutaen
hyppää vain kyllä ne kantaa
ja vaikka kadotin sinut
en koskaan unohda tukeasi!
maanantai, 1. syyskuu 2008
jos olin jäätä ja kiveä
en tuskasta vaikeroinnut
en riemusta hyppinnyt
tunteitani osasin ohjata
kunnes sinä sulatit jään mun sydämmestäni
en enää osaa ohjata itseäni
en hallitse sydäntäni
olen niin heikko edessässi
älä koskaan pudota minua
sillä olen vain ohut lasi kädessässi